Henkilöstöliikunta – muutakin kuin virkistyspäiviä?

Mitä on henkilöstöliikunta? 

Henkilöstöliikunta tarkoittaa työantajan tukemia liikunta- ja hyvinvointitoimintoja sekä niiden harrastamiseen tarjoamaa tukea. Henkilöstöliikunta on tärkeä osa työhyvinvoinnin kokonaisuutta, ja sen tarkoitus on edistää työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia sekä työssä jaksamista ja viihtymistä. 

Liikunnan merkitys työyhteisössä 

Olipa sitten kyse riittävästä tai liian vähäisestä liikkumisesta, pitkällä aikajänteellä sen vaikutus työyhteisöön on valtava. Kenties parhaiten tunnistettu vaikutus koskee fyysistä kuntoa ja sen vaikutuksia yleiseen terveyteen ja jaksamiseen. Lisäksi fyysinen kunto on merkittävä poissaoloja, työperäisiä vammoja ja pitkäaikaisen työkyvyn ennustin. Viime vuosina on saatu runsaasti näyttöä myös liikunnan yhteydestä kognitiiviseen suorituskykyyn, esimerkiksi keskittymiseen, päätöksentekoon ja oppimiseen. 

Tänä päivänä myös liikunnan psyykkisesti palauttava vaikutus tunnistetaan työyhteisöissä suhteellisen hyvin. Liikunta vapauttaa hyvää oloa tuottavia endorfiineja, ja auttaa siten alentamaan stressiä. Liikkuminen voi toimia erinomaisena keinona lisätä yhteisöllisyyttä ja mahdollisuutena tutustua työkavereihin erilaisessa ilmapiirissä. Yhteisöllisyyden lisäämisen ohella myös työnantajakuvan parantuminen on alettu hiljalleen tunnistaa yhä vakavammin otettavina argumentteina henkilöstöliikunnan puolesta. 

Miksi liikuntaa ei hyödynnetä? 

Työkykyyn vaikuttavat tekijät ovat niin Suomessa kuin globaalisti jatkaneet karuun suuntaan. Näitä ovat esimerkiksi ylipainoisuus, työuupumus, unen riittävyys, sydänterveys ja psyykkinen kokonaiskuormitus. Kuten edellä esitetty, riittävällä liikunnalla voidaan vaikuttaa (ehkäistä ja osaltaan hoitaa) kaikkiin näistä. Näyttö on vankkaa ja sivuvaikutukset mitättömiä – herääkin kysymys siitä, miksi liikuntaa ei pidä itsestään selvänä osana työhyvinvoinnin tukitoimia? 

Vuoden 2021 Henkilöstöliikunnan barometrin mukaan resurssit ja kustannukset, hankaluus, mielenkiinnon puute sekä erimielisyydet olivat keskeisimpiä esteitä henkilöstöliikunnalle. Ydinkysymys kuulukin: nähdäänkö ja tunnistetaanko riittävän liikkumisen tukeminen aidosti hyödyllisenä? 

Usein nuivuuden taustalla on johtotason pintapuolinen käsitys liikkumisen hyödyistä ja vaikutuksista tuottavuuteen. Toisinaan taas kokemus siitä, että työntekijät eivät ole innostuneet tähän asti tarjotuista palveluista. Pieni osa on jopa todennut, ettei koe liikkumisen edistämistä työnantajan tehtävänä. Koska henkilöstöliikunta on keskipitkän aikavälin investointi, välittömän resurssin löytämistä palvelun tuottamiseen pidetään toisinaan haastavana. Tähän vaikuttaa myös mahdollinen osaamisen puute, sillä osa-alue vaatii vastuuhenkilön. Etenkin työyhteisöissä, joissa liikkumiseen kannustavaa kulttuuria ei ole, ensi askelten ottaminen on myös sosiaalisesti vaativaa. Haasteena on, että kuten mikä tahansa työhyvinvoinnin osa-alue, onnistunut henkilöstöliikunta vaatii onnistuakseen sekä johdon että työntekijöiden sitoutumista. 

Millaista on tarkoituksenmukainen henkilöstöliikunta? 

Henkilöstöliikunta nähdään vielä turhan usein työyhteisöissä yksittäisinä toimenpiteinä, kuten kertavuotisina virkistyspäivinä ja virike-etuina. Parhaimmillaan henkilöstöliikunta on kuitenkin suunnitelmallista toimintaa, joka edistää työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä, mikä tuottaa myös säästöjä työyhteisölle. Kontrastia kuvastaa osuvasti vuonna 2021 julkaistu Henkilöstöliikunnan suositukset (Liikkuva Aikuinen -ohjelma): 

TASO 1: Liikunta kuuluu henkilöstöetuihin ja tarjotaan resursseja, osaamista, palveluja sekä taloudellista tukea. Viestintä on monikanavaista ja selkeää, jotta mahdollisimman moni osallistuisi palveluihin. 

TASO 2: Liikunta otetaan mukaan työpäivään ja huomioidaan työn luonne. Henkilöstö osallistetaan liikuntatarjonnan suunnitteluun, ja liikuntasuunnitelma laaditaan tarpeiden mukaisesti. Palautteen avulla seurataan ja kehitetään toteutusta. 

TASO 3: Liikunta sisällytetään organisaation strategiaan ja työhyvinvointia johdetaan ihmislähtöisesti. Johtajia valmennetaan liikunta- ja hyvinvointiasioissa, ja työyhteisö osallistetaan suunnitteluun. Johto ja esimiehet kannustavat ja tukevat henkilöstön osallistumista liikuntaan. 

Ammattitaitoisesti toteutettu henkilöstöliikunta on kiinteä osa työhyvinvoinnin kokonaisuutta ja työyhteisön strategiaa. Esimerkiksi hyvinvointipäivin, -kampanjoin ja -viestinnällä voidaan vahvistaa ajatusta siitä, ettei liikkuminen ole irrallinen hyvinvointitekijä, vaan osa normaalia arkea. Säännöllinen, monipuolinen ja erilaiset liikkujat huomioiva tuki varmistaa, ettei hyöty valu vain ennestään aktiviisille työntekijöille. Onnistumisten esille tuominen ja niistä palkitseminen voimaannuttaa paitsi yksilöä, parhaimmillaan myös tiimejä ja koko työyhteisöä. Kun kokonaisuutta seurataan ja arvioidaan asianmukaisesti, saadaan paitsi taloudellista, myös inhimillistä hyötyä.  

Esimerkkitarinoihin voit tutustua tarkemmin Buusti360-blogissa sekä Liikkuva Työelämä -sivustolla! 

Lisäksi kannattaa tutustua Urheilugaalassa jaettavan Suomen Aktiivisin Työpaikka -palkintokategorian finalistien tähdittämään Parhaista Parhaat -webinaariin, jossa henkilöstöliikunnan huipputyöyhteisöt kertovat omista käytänteistään. 

Kirjoittanut: Buusti360-koordinaattori Reda Oulmane