Hyvinvointia työmatkaliikkumisella turvallisesti

Jopa noin kolme neljästä työikäisestä Suomessa ei liiku terveytensä kannalta riittävästi ja elämäntapamuutokselle voi olla vaikea löytää tilaa kiireisessä arjessa. Nopeatempoisesta arjesta huolimatta vietämme suurimman osan valveillaoloajastamme liikkumatta istuen työpaikoilla tai passiivisesti kotona. Liikkuminen tarkoittaakin monelle vapaa-ajalla liikuntasuoritusta, jonka toteutuminen riippuu muista arjen velvollisuuksista. Liike monissa muodoissaan on kuitenkin osa kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Liike työmatkalla ja töissä tukee hyvinvointia ja palautumista

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilun (PHLU) liikkumisen edistämisen Buusti360-koordinaattori Reda Oulmane korostaa, että hyvä olo arjessa alkaa omasta liikkumisesta. Hän rohkaisee tarkastelemaan omaa motivaatiota ja muutoksen tekemisen prosessia.

• Onko sinulla aiempi kokemus onnistuneesta muutoksesta? Jos on, minkä seikkojen vuoksi muutoksen teko onnistui?
• Mikä on aiemmin kannustanut sinua liikkumaan? Minkälaiset muutokset nykyisessä arjessasi voisivat saada sinut liikkeelle entistä enemmän?
• Peilaa nykytilannettasi aiempiin onnistumisiin. Pohdinnan tukena voit hyödyntää esimerkiksi UKK-instituutin liikkumisen aloittamisen vinkkejä.

Liikkuminen ja liike antaa energiaa, lisää keskittymiskykyä ja auttaa palautumaan, ja myös työpäivän aikana on hyvä tauottaa työskentelyä liikkumisella. Hyvinvoinnin edistämisen kannalta liikkumisen ei tarvitse olla yhtäjaksoista, vaan terveyshyötyjä tulee lyhyestä kävelystä, venyttelystä ja pyöräilystä.

Oulmane kannustaa huomioimaan oman työn luonteen taukoliikunnassa. Esimerkiksi fyysisesti vaativammassa hoitotyössä potilaan ulkoilutuksen yhteydessä voisi tehdä palauttavaa venyttelyä. Päätetyöskentelyä voisi puolestaan tauottaa aktiivisemmilla harjoitteilla vireystilan ja jaksamisen parantamiseksi.

Oulmane tähdentää, että työmatka on erinomainen mahdollisuus lisätä päivään liikunnan tuomaa energiaa ja hyvinvointia. Päijät-Hämeessä valtaosa matkoista tehdään yksityisautolla. Lihasvoimin tapahtuva työmatkaliikkumisen voi kuitenkin ajatella tehokkaana aikainvestointina, kun arjessa muutenkin kuljetut matkat liikutaan aktiivisempia kulkumuotoja käyttäen.

Jos kotiovelta työpaikalle kuluu aikaa autolla 20 minuuttia ja saman matkan pyöräilee 30 minuutissa, työmatka autolla helposti näyttäytyy tapana kerryttää aikasäästöä. Tosiasiassa valitsemalla pyörän auton sijaan, vain 10 minuutin aikapanoksella saa yhteensä 30 minuuttia hyötyliikuntaa.

Hyötyliikunta voi vapauttaa vapaa-aikaasi muuhun tärkeään, sillä liikuntasuositusten mukainen viikkoliikuntamäärä voi tulla lähes kokonaan täyteen pelkästä työmatkaliikkumisesta. Hyötyliikuntaa on hyvä täydentää lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelulla.

Turvallisesti liikenteessä pyörällä ja skuutilla

Uusi tieliikennelaki astui voimaan kesällä 2020. Laki on esimerkiksi tuonut katujen ja teiden varsille uusia liikennemerkkejä ja muutoksia väistämissääntöihin. Liikennesäännöt eivät sido pelkästään autoilijoita, vaan myös pyöräilijän ja sähköavusteisella potkulaudalla kulkijan tulee noudattaa liikennesääntöjä.

Sähköavusteiset potkulaudat eli skuutit ovat rinnastettavissa polkupyörään, ja niihin pätevät samat liikennesäännöt. Skuutit ovat kätevä ja turvallinen kulkupeli liikennesääntöjen mukaisesti käytettynä. Kuten pyöräillessä, myös skuutilla kulkiessa kannattaa käyttää kypärää. Skuutti on tarkoitettu kerrallaan yhden henkilön käyttöön, eikä skuutilla tule ajaa alkoholin vaikutuksen alaisena.

Työnantajan rooli työhyvinvoinnin edistämisessä

Työnantajalla on roolinsa henkilöstön hyvinvoinnin ja liikenneturvallisuuden edistämisessä. Työsuhdepyöräetu on esimerkki konkreettisesta hyvinvointia tukevasta edusta, joka paitsi kannustaa henkilöstöä aktiivisuuteen, myös edistää liikenneturvallisuutta. Liikkuminen monin tavoin toimii kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin tukena.

Pyöräetu ei pelkästään kannusta henkilöstöä liikkeelle, vaan myös edistää osaltaan liikenneturvallisuutta. Työsuhdepyöräpakettiin voi sisällyttää turvallisuutta lisääviä lisävarusteita, kuten etu- ja takavalon, lukon, nastarenkaat, soittokellon ja kypärän. Palveluntarjoajan hyväksymä ja vakuutusehtojen täyttämä laadukas lukko puolestaan vähentää merkittävästi pyörän varastamisen riskiä. Huollettu pyörä on turvallinen liikenneväline. Pyörähuollot voi sopimuskautena sisällyttää osaksi pyöräetua, jolloin pyörän ja varusteiden lisäksi maksaa edullisemman hinnan myös huolloista.

Kirjoittaja:
Taru Pietilä, projektisuunnittelija, kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hanke

Lehtiojan palvelukeskuksen henkilöstö Lahden Kilpiäisissä kutsuttiin kuulemaan hyvinvoinnin ja liikenneturvallisuuden edistämisestä arjen liikkumisvalinnoilla syksyllä 2024. Tilaisuudet järjestettiin osana kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hanketta. PHLU:n Buusti365-koordinaattori Reda Oulmane ja Liikenneturvan edustaja Vesa Okkola olivat asiantuntijoina paikalla.

Sycla-hankkeessa edistetään kestävää työmatkaliikkumista lahtelaisissa organisaatioissa. Kaupunkipilotin toteuttavat yhteistyössä Lahden kaupungin johdolla LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Projekti on osa 100 climate-neutral and smart cities by 2030 -EU-missiota. Projekti saa rahoituksensa NetZeroCities-ohjelman kautta EU:n Horisontti2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (grant agreement No 101036519).

Sycla-hanke on osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen koordinoimaa Luontoaskel terveyteen 2022–2032-ohjelmaa sekä toteuttaa osaltaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ympäristöohjelmaa. Lue lisää Sycla-hankkeesta verkkosivuilta.